Tästä tytöstä on kaikki mehut imetty. Päätin rentouttavan päivän kunniaksi mennä kuntosalilla käymään. Marcelo taisikin olla vaan hieman liian innokas personal trainer ja teetti minulla kunnon treenin. Olin aivan puhkipoikki ja litimärkä sen jälkeen ja kun pääsin kotiin, otin jääkylmän suihkun ja lepotuokion sohvalla. Olipa nautinto! Marcelo käski tulla huomenna uudestaan, jotta voidaan tehdä liuta muita liikkeitä. Saa nähdä jaksanko millään mennä heti seuraavana päivänä takaisin. Voisihan se toisaalta olla hauskaa, ja aikaa ainakin riittää.

Viimeiset pari päivää ovat olleet mahtavia. Maanantaina lähdin linja-autoasemalta bussilla 343 kohti Puerto de la Cruzia. Matka maksoi Bono bus-kortillani 9,15 euroa ja matka-aika oli reilu puolitoista tuntia. Matkan aikana maisemat vaihtuivat huimasti ja noustiin aina vain korkeammalle, mitä pohjoisempaan mentiin. Pääkaupunki Santa Cruz ohitettiin ja pian jo näkyikin Puerton vehreä maisema. Pohjoisessa on jonkun verran vihreämpää kokonaisuudeltaan kuin etelässä. Siellä oli todella kauniita katuja ja vanhanaikainen kaupunkimeininki. Tykkäsin kovasti ihmisistä ja etenkin merestä ja pauhuavasti aallokosta, joka löi aallonmurtajiin täydellä voimalla. Sellaista ei Americaksessa näe. Surffaajia oli myös paljon, tietenkin upeiden aaltojen perässä. Teide kohosi jylhästi Puerton laitamille ja näkyi huomattavasti paremmin ja upeampana kuin etelästä. Ymmärrän, miksi suurin osa suomalaisista matkustaa Puertoon.

Kävimme Aten kanssa suositussa kahvilassa välipalalla ja nautimme täytetyt croissantit ja hedelmäjuomat. Kaikki maistui aivan ihanalta! Kokeilimme vesimelonin ja kiwin makuisia juomia, jotka olivat melko eksoottisia. Illalla suuntasimme etsimään kolmen ruokalajin menuita, joita löytyi. Tartuimme menuseen, jossa ruokalajien lisäksi hintaan kuului juoma ja leipää. Täytyy sanoa, että tähän asti huonoin ruokapaikka. Molemmat olimme samaa mieltä., että ruoka oli aika halvan oloista ja kehnoa. Söimme pääruoaksi paellaa, joka menetteli, mutta ei ollut nimensä arvoista. Lisäksi tarjoilija vaihtui koko ajan ja he olivat todella kärsimättömiä ja huonolla tuulella. Ilta oli muuten kovin kaunis. Pääsin myös ostamaan jäätelöbaarista kunnon jäätelöä, sillä en ole etelästä löytänyt vielä sellaisia. Iltaa vasten kävimme kaupassa tutustumassa ensimmäistä kertaa yhdessä kuuluisan Mercadonan anteihin. Ostimme illaksi espanjalaista savujuustoa, kinkkunakkeja ja viinirypäleitä. Samoin kokeilimme joitain leivosherkkuja ja banaanilikööriä. Likööri oli kuitenkin liian makeaa, jopa lantringin kanssa, joten sen juominen jäi niukemmalle. Nakit, juusto ja rypäleet olivat kuitenkin täydellinen makunautinto. Yritimme avata myös viinipulloa erikoisin konstein, mutta eihän se auennut. Taitaa olla aikamoinen taitolaji.

Tiistaina aamulla aamupalan jälkeen kävimme Aten asunnon lähellä sijaitsevassa hyvin suositussa kahvilassa. Tavallinen cafe con leche maistui siellä paremmalta kuin kertaakaan aikaisemmin. Maistoimme myös churroja, jotain paikallisia kahviherkkuja. Ne on ilmeisesti tehty jonkinlaisesta suolaisesta pullataikinasta. Tarkoitus olisi dipata ne suklaakastikkeeseen, mutta sellaista emme tajunneet heti tilata. Nautimme ne siis sellaisenaan. Päivällä lähti bussi kohti Costa Adejea. Matka meni nopeasti ja pian olimme jo perillä. Taas menimme välipalalle kahvilaan, Centro Comercial San Eugenion keskusaukiolle ja otimme sämpylät ja smoothiet. Ehdimme hetken nauttia myös auringosta ja illan tullen lähdimme valokuvailemaan auringonlaskua. Söimme merenrannalla hienossa italialaisessa ravintolassa, jossa palvelu oli erinomaista ja ruoka todella maittavaa. Suosittelen kaikille lämpimästi Pavarotti-nimistä ravintolaa rantaväylällä. Söimme kumpikin erilaista pastaa ja jälkiruoaksi jaoimme tiramisun. Oi miten se olikaan herkullista! Illalla joimme Rosado-viiniä ja söimme erilaisia hedelmiä. Päivällä löysimme yhdessä myös jäätelöbaarin, jonka valikoimasta löytyi lähes kaikki mahdolliset jäätelömaut. Olen ihan tyytyväinen että sinne on vähän matkaa, jottei tule aivan joka päivä sellaisia herkuteltua. Tänä aamuna Atte sitten jo lähtikin takaisin Puertoa kohti. Oli todella mukavaa viettää aikaa toisen kanssa ja jakaa tunnelmia Teneriffan kulttuurista.

Puertossa kävimme vierailemassa myös Seppo ja Pirkko Heikkilän luona. Seppo on ensimmäinen turistipappi, joka on koskaan Suomesta lähetetty ulkomaille. Hän on kiertänyt maailmaa ja tuntee turistipapin työn ja seurakuntatyön ulkomailla paremmin kuin kukaan. He ovat aivan ihania ihmisiä ja oli mukavaa käydä heidän kotonaan. He asuvat mäen rinteessä Puertossa ja heillä on upeat merinäköalat. Auttelimme heitä pihatöissä ja tutustuimme toisiimme. Pääsimme tavallaan tekemään diakoniatyötä auttaessamme heitä.

Kuvia laitan Puerton matkasta kun ehdin ajan kanssa ne penkomaan läpi.