All of these lines across my face, tell you the story of who I am.. Adventtiaika on sitten kaunista. Taas on viikko vierähtänyt uskomattoman nopeasti ja jäljellä on enää vaivaiset kaksi viikkoa, kunnes on aika palata takaisin kotiin. Tunnelmat ovat hieman ristiriitaiset sen suhteen, sillä vaikka kotiin on ikävä, on tästäkin tullut koti omalla tavallaan. Täällä on valtavan kaunista, aurinko lämmittää kehoa ja mieltä ja ihmiset tekevät elämästä täällä arvokasta. Alkuviikosta sain lähetettyä uudet kortit Suomeen ja osa niistä onkin saapunut jo perille, joten selvästi toimii Espanjan oma Correos-posti huomattavasti paremmin ja luotettavammin. Yritin tehdä uusista korteista edellisiä hienompia, jottei menetys harmittaisi niin kovasti.

Torstai oli tähän astisista päivistäni täällä yksi parhaimmista. Aamulla menimme tavalliseen tapaan Cristobal-hotelliin pitämään perhehetkeä, joka onnistui hyvin, sillä päätimme pitää sen ulkona lasten leikkialueen tuntumassa. Leikkiensä keskellä lapset pystyivät samalla seuraamaan esitystä, ilman että heidän tarvitsi ylittää kynnystä tulla sisälle rakennukseen. Erityisesti mieltäni ilahdutti pienoinen ruotsalainen poika, joka rohkeasti alkoi höpöttämään minulle ruotsia. Tartuin hetkeen ja aloin höpöttelemään hänen kanssaan ruotsiksi sitä sun tätä ja samalla hän auttoi minua kantamaan lasten tuolit takaisin sisätiloihin esityksen jälkeen. Sain todella hyvän mielen.

Iltapäivällä valmistelimme kirkkoon adventtimessua. Sain kunnian olla ristikulkueessa ristin kantajana ja pidin tästä vastuusta erityisen paljon. Saimme vieraaksemme Puertosta seurakunnan upean kirkkokuoron, jonka mukana myös Atte saapui tänne vieraaksi. Kävimme yhdessä syömässä ja Atte pyysi minua seurakseen laulamaan ehtoolliselle. Innostuin ajatuksesta täysin ja löysimme hienot kappaleet punaisesta laulukirjasta. Messun aikana kannoin myös kolehdin ja toimin valokuvaajana. Kirkko oli lähestulkoon täynnä väkeä. Ehtoollisella lauloimme Aten kanssa ja täytyy sanoa että muodostimme oikein toimivan duon. Saimme paljon kehuja ja hienointa oli ylipäätään se, että pääsin laulamaan. Viimeisen kappaleen otimme uudestaan, jolloin osa kuorolaisista ja myöhemmin lähes koko seurakunta yhtyi mukaan ja se vasta upeaa olikin. Tunnelma oli lämmin ja yhteisöllinen. Ensimmäistä kertaa tunsin kuuluvani tänne.

Perjantaina aamupäivällä lähdin erään seurakunnan pariskunnan luokse auttamaan ja tulkkaamaan heitä asuntoasioissa. Soittelin pari puhelua asunnon omistajalle ja välittäjille, jotta saisimme heille paremman asunnon täältä. Asiat saatiin hoidettua ja kirjoitin heille vielä englanniksi lapun, jolla he voivat kiertää ja etsiä itsenäisesti asuntoa itselleen. Tietenkin menen mielelläni auttamaan aina, kun vain ehdin. Iltapäivällä lähdin tekemään pienen lenkin Americakseen päin ja ostin itselleni pitkät housut, sillä ensi viikolla Puertoon mennessä voi tulla kylmä shortseissa. Siellä ilma on jo huomattavasti viilentynyt. Kävin myös amerikkalaisessa ruokakaupassa ja kiersin kirjaimellisesti suu auki ympäri kauppaa ja ihmettelin minkälaisia tuotteita amerikkalaiset voivatkaan kaupata.

Loppuviikosta olen tuntenut itseni hieman kipeäksi, joten olen jättänyt urheilun väliin ja keskittynyt lepoon ja teen juomiseen. Tänään herääminenkin tuntui vaikealta, kun kurkku oli kovin käheänä ja otsa lämmin. Lepäilin päivän ja illaksi lähdin Marjatta-suntion kanssa turistikirkolle Puerto Colóniin, johon olen luvannut jo useamman kerran lähteä mukaan. Siellä olikin yllättävän paljon tuttuja ja lämmin vastaanotto. Tilaisuus oli erilainen, joten oli hienoa jotta pääsin sinne tutustumaan. Sen jälkeen joimme tutulla porukalla yhdessä kirkkokahvit ja lähdimme kotia kohti. Kotimatkalla minua ilahdutti eräs sisäänheittäjä setä, joka vihdoin ja viimein muisti minut ja muisti jopa nimenikin. Hän on toistakymmentä kertaa esitellyt itsensä ja yrittänyt saada minua ravintolaansa, ja joka kerta olen ihmetellyt ettei hän muista minua. Tällä kertaa hän muisti. Suntiot Pentti ja Salme saattelivat minua vähän matkaa kotia kohti, ettei tarvitse yksin kulkea pimeässä. He lupasivat tuoda myös huomenna erilaisia lääkkeitä kirkolle, jotta välttyisin pahemmalta sairastumiselta, nyt kun on vielä muutaman viikon tohinat edessäpäin. He ovat erittäin ystävällisiä ja sydämellisiä ihmisiä, jotka huomaavat kirkolla myös hyvin aktiivisuuteni.

Fañaben ostoskeskus

 Löysin munakaupan

 Puerton kirkkokuoro

 Adventtialttari

 Adventti-illan kuunhohdokas taivas

Nyt sytytämme kynttilän..